TEACCH


Treatment and Education of Autistic and other Communication handicapped Children, eli autistisesti tai sen sukuisesti kommunikaatiovammaisten lasten hoitoon ja opetukseen tarkoitettu hoidon ja koulutuksen malli. TEACCH tuli Suomeen USA:sta 1990-luvun alussa ja se on nykyisin ehkä eniten käytetty malli sekä varhaiskuntoutuksessa että opetuksessa. (Hakala 2001, 90.)

TEACCH -ohjelman taustalla on Pohjois-Carolinan osavaltion alueella 1964 aloitettu Eric Shoplerin ja Robert Reichlerin tutkimusprojekti, jonka pohjalta Eric Schopler 1966 perusti TEACCH -ohjelman Pohjois-Carolinan yliopistossa, joka tarjoaa kuntoutusta ja palveluja autismin kirjon lapsille ja heidän perheilleen.

Tällä hetkellä ohjelmasta vastaa Division TEACCH:in johtaja Gary Mesibov. Division TEACCH:in tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm. diagnosointi, arviointi, strukturoitu opetus, vanhempainryhmät, koulutuspalvelut ammattilaisille ja vanhemmille sekä tutkimustoiminta. (Raudasoja 2006, 39-40.)

TEACCH -ohjelma


TEACCH –ohjelman keskeiset periaatteet:


Yhteiskuntaan sopeutumisen parantaminen

Autistisen henkilön toimintojen organisointi ja tukeminen niin, että hän kykenee elämään ja tekemään työtä mielekkäästi kotona, koulussa ja yhteiskunnassa. Näihin tavoitteisiin päästään vähentämällä ja muuttamalla autistista käyttäytymistä. Yhteiskuntaan sopeutumista tuetaan kommunikaatiota kehittämällä, sosiaalisia taitoja harjoittelemalla, yksilöllisiä valmiuksia lisäämällä sekä ympäristöä muuntelemalla. (Raudasoja 2006, 40.)

Yhteistyö työntekijöiden ja perheiden kesken

Kuntoutus, opetus, muiden palvelujen suunnitteleminen, tavoitteiden määritteleminen sekä toimintojen käytäntöön siirtäminen tehdään yhteistyössä työntekijöiden ja perheiden kesken (Raudasoja 2006, 40).

Diagnosointi ja arviointi

Diagnosointi ja arviointi perustuvat testeille, haastatteluille ja havainnoinnille, joissa arvioidaan kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia, työtaitoja ja omatoimisuutta. Arviointien pohjalta laaditaan autistiselle henkilölle kuntoutussuunnitelma yhdessä perheen kanssa. (Raudasoja 2006, 40.)

Strukturoitu opetus kuntoutuksen perustana

Opetus lähtee liikkeelle henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, jossa otetaan huomioon henkilön yksilölliset kehittymisen ja oppimisen ominaisuudet. Kommunikaatio, sosiaaliset taidot, käytännölliset taidot, itsenäisyyden tukeminen sekä aikuisuuteen valmistautuminen ovat opetuksessa painotettuina. Opetuksen lisäksi voidaan tarvita myös muita palveluita kuten puheterapiaa. (Raudasoja 2006, 40.)

Taitojen kehittäminen orastavista taidoista, vahvuuksista ja kiinnostuksista käsin

Taitojen kehittämisen pohjana ovat orastavat taidot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen opittujen taitojen käyttö. Tavoitteeseen pääseminen voi vaatia toimintojen muuntelua, ympäristön strukturointia ja visuaalisten materiaalien käyttöä. (Raudasoja 2006, 41.)

Kuntoutusohjelma pohjautuu kognitiivisen käyttäytymisen teorialle

Kuntoutuksen teoreettinen taustakehys löytyy kognitiivisesta ja käyttäytymisanalyyttisestä teoriasta. Autistisen lapsen on vaikea jäsentää yksittäisiä havaintoja merkityksellisiksi havaintokokonaisuuksiksi aistivajavuuksista johtuen. Hänen on vaikea hahmottaa tapahtumia ja niihin liittyviä alkuja ja loppuja, kestoa, paikkoja ja henkilöitä. Autistinen lapsi tarvitsee oppimisessa visuaalisella tuella jäsennettyä strukturoitua opetusta, sillä hänen on usein vaikea vastaan ottaa puhumalla välitettyä tietoa. Päivä järjestetään tapahtumien sarjaksi, joita vastaavat kuvasymbolit. (Hakala 2001, 91; Raudasoja 2006, 41).

Henkilöstön koulutus

Henkilöstön koulutukseen sisältyy yleistietoutta autismista, arvioinnista ja kuntoutuksesta sekä teoriassa että käytännössä (Raudasoja 2006, 41).