PRT - Pivotal Response Training (Treatment/Therapy)


PRT on luonnolliseen oppimiseen tukeutuva menetelmä, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti opettaa funktionaalista sosiaalista puhekieltä

PRT:n kehittivät Robert ja Lynn Koegel Kalifornian yliopistossa USA:ssa 1980-luvulla Kalifornian yliopistossa

PRT on luonnolliseen kielenoppimiseen perustuva menetelmä

Siinä hyödynnetään lapsen luontaista motivaatiota, iloisuutta, leikkisyyttä ja uteliaisuutta

Oppimista tuetaan vahvistusmenetelmillä (yritysten vahvistaminen, suora vahvistaminen ja välitön vahvistaminen)


PRT:n periaatteita:


Lapsen huomio ja innostuminen

Henkilöllä, jota havainoidaan, tulee olla lapsen huomio ennen kuin hän esittää lapselle mahdollisuuden kommunikaatioon (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163). PRT:ssä havainnoidaan lapsen kanssa työskentelevää henkilöä ja arvioidaan hänen vuorovaikutustaan lapsen kanssa.

Lapsen valinta

Suurimmaksi osaksi tulisi seurata lapsen valintaa tehtävissä ja toiminnoissa. Kuitenkin lapseen on otettava kontrolli, jos hän harjoittaa vaarallista toimintaa (esim. vahingoittaa itseään) tai tilanteeseen sopimatonta toiminta (esim. itse-stimulaatio). Jos lapsi ei osoita kiinnostusta tämänhetkiseen tehtävään, pitäisi toimintaa yrittää muuttaa. (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163.)

Selkeä prompti

Lapselle vastattavaksi annetun kysymyksen, ohjeen tai tilaisuuden tulee olla selkeä ja tehtävään sopiva (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163). Kommunikoinnin harjoittelun alkuvaiheessa promptit ovat yksittäisiä sanoja, joita voi käyttää eri tilanteissa (esim. pallo).

Osattujen taitojen tärkeys

Tehtävien joukkoon tulisi lomittaa ylläpitotehtäviä (niitä, joita lapsi jo osaa tehdä) ja hankittavia taitoja sisältäviä (uusia) tehtäviä (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163).

Monitahoiset vihjeet

Jos lapsen kehitystaso on riittävä, tulisi kysymysten tai ohjeiden sisältää monitahoisten vihjeiden käyttöä (esim. kysymällä lapselta, haluaako hän sinisen pallon vai punaisen pallon) (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163).

Yritysten vahvistaminen

Lapsen kaikki tavoitteellinen pyrkimys vastata kysymyksiin, ohjeisiin tai mahdollisuuksiin tulisi vahvistaa. Yrityksen ei välttämättä tarvitse olla oikea, mutta sen tulisi olla järkeenkäypä. (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163.)

Suora vahvistaminen

Vahvistamisen tulisi olla luonnollista tai suoraan suhteessa haluttuun käyttäytymiseen (Koegel, Sze, Mossman, Koegel & Brookman-Frazee 2006, 163). Esim. lapsen halutessa pallon itselleen hän sanoo "pallo" ja vahvistajana toimii pallo, jonka hän saa haltuunsa.

Välitön vahvistaminen

Vahvistamisen tulee seurata välittömästi lapsen kommunikoinnin/toiminnan jälkeen.