Diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan


Autismi liitetään ICD-10:ssä (International Classification of Diseases) psykologisen kehityksen pääryhmään (F 80-89) ja siinä laaja-alaisten kehityshäiriöiden alaluokkaan (F 84) (Kerola & Kujanpää 2009, 26).

Lapsuusiän autismi (F 84.0)


A. Poikkeava tai viivästynyt kehitys ennen kolmen vuoden ikää vähintään yhdellä seuraavista alueista

1. puheen ymmärtäminen ja tuottaminen sosiaalisessa viestinnässä

2. valikoivien sosiaalisten kiintymyssuhteiden ja molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen

3. toiminnallinen ja vertauskuvallinen leikki (Kerola & Kujanpää 2009, 27.)


B. Vähintään kuusi oiretta ryhmistä 1,2 ja 3 siten, että vähintään kaksi oiretta ryhmästä 1 ja vähintään yksi oire jommastakummasta ryhmästä 2 ja 3.

1. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista alueista:

a) ei pysty tarkoituksenmukaisesti käyttämään katsekontaktia, kasvojen ilmeitä, vartalon asentoa ja liikkeitä säädelläkseen sosiaalista vuorovaikutusta
b) ei pysty luomaan samanikäisiin kehitystasoaan vastaavia kaveruussuhteita, joissa molemminpuolista harrastusten, toimintojen ja tunteiden jakamista
c) sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute, joka näkyy heikentyneenä tai poikkeavana reaktiona toisten tunteille, tai puute käytöksen soveltamisessa sosiaalisen ympäristön mukaan, tai heikko sosiaalisen, emotionaalisen ja kommunikatiivisen käyttäytymisen integraatio
d) Ei etsi spontaanisti mahdollisuuksia jakaa iloa, harrastuksia tai saavutuksia toisten kanssa (Kerola & Kujanpää 2009, 27-28.)

2. Laadullisia puutteita kommunikaatiossa vähintään yhdellä seuraavista alueista:

a) puhutun kielen kehityksen viivästymä tai puheen täydellinen puuttuminen ilman yritystä korvata puute vaihtoehtoisilla viestintätavoilla, kuten eleillä tai matkimisella (usein edeltävästi puuttunut kommunikatiivinen jokeltelu)
b) merkittävä heikkeneminen kyvyssä aloittaa tai ylläpitää vastavuoroista keskustelua toisten kanssa (kielelliset taidot voivat olla riittävät)
c) kaavamainen tai toistava kielenkäyttö tai omintakeinen sanojen ja sanan muotojen käyttö
d) kehitystasoon nähden sopivien spontaanien kuvitteluleikkien ja sosiaalisten jäljittelyleikkien puuttuminen (Kerola & Kujanpää 2009, 28.)

3. Rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksenkohteet ja toiminnat vähintään yhdellä seuraavista alueista:

a) kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan sisällöltään poikkeavaan kaavamaiseen ja rajoittuneeseen mielenkiinnonkohteeseen tai yhteen tai useampaan sisällöltään tavalliseen, mutta voimakkuudeltaan tai seikkaperäiseltä luonteeltaan poikkeavaan mielenkiinnonkohteeseen
b) pakonomainen tarve noudattaa erityisiä ei-tarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja
c) kaavamaisia ja toistavia motorisia maneereja, esimerkiksi käden tai sormen heiluttamista tai vääntelyä tai koko vartalon monimutkaisia liikkeitä
d) alituinen syventyminen lelujen osatekijöihin siten, että lelun käyttötarkoitus kokonaisuutena jää huomiotta (Kerola & Kujanpää 2009, 28.)

C. Ei diagnosoitavissa seuraavia sairauksia

Skitsofrenia, jossa epätavallisen alhainen alkamisikä (F 20)

Älyllinen kehitysvammaisuus, johon liittyy tunne- tai käytöshäiriö (F 70-72)

Puheen ymmärtämisen häiriö, johon liittyy sosioemotionaalista häiriötä (F 80.2)

Rettin oireyhtymä (F 84.2)

Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F 94.1)

Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F 94.2) (Kerola & Kujanpää 2009, 28-29.)


Aspergerin oireyhtymä (F 84.5)


A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä.

Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä, ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnositisia kriteereitä.

(Kerola & Kujanpää 2009, 29.)

B. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa). (Kerola & Kujanpää 2009, 29.)


C. Epätavallisen intesiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistavia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnonkohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta). (Kerola & Kujanpää 2009, 29.)


D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida:

Skitsofrenia simplex (F 20.6)

Skitsotypaalinen häiriö (F 21)

Obsessiiviskompulsiivinen häiriö (F 42)

Anankastinen persoonallisuushäiriö (F 60.5)

Muu laaja-alainen kehityshäiriö (F 84.0 - F 84.4)

Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F 94.1)

Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F 94.2) (Kerola & Kujanpää 2009, 29.)